Rokkitähtipaita

Poika valitsi taannoin Tanyasumilta Rokkitähtikuosia, ja pyysi paitaa. Nyt se on vihdoin tehty :) Kaavana Ottobre 4/2013 numerosta Metal Button ja Beagley Boy. Molemmat perustuvat samaan kaavaan, Beaglley Boy on hupulla ja Metal Button nappilistalla. En tehnyt kumpaakaan, vaan ihan perusteepparin.

Mittailin lapsen ensin, ja totesin leveyden vastaavan aikalailla OB kokoa 110. Kaava vaikutti kapeahkolta, joten en kaventanut ollenkaan. Hihaan laitain lisäpituutta yhteensä noin 7 cm, paidan pituus pysyi alkuperäisenä.

Kantinkääntäjää en edelleenkään omista, ihan oikeasti pitäis varmaan hankkia, ja toimiva kaksoisneulasysteemi.. Mutta näillä mennään mitä on. Pääntielle tein kapean resorihuolittelun ja hihansuuhun leveän trikookäänteen. Tähän olis niin makeasti passaanut kirkkaanpunainen trikoo, mut ei ollu kaapissa. Helmaan tein ihan vaan yksinkertaisen käänteen saumurihuolittelun jälkeen.

Paita on sopivan kokoinen, mahtavaa! Pojan hymy kyllä palkitsi, kannatti tehdä. Ihan niinleveää hyvmyä ei olekaan äitin ompelusten takia pitkiin aikoihin nähty.

Kangas kutistui esipesussa melkoisesti. Ostin 70cm, pesun jälkeen 57cm. Mutta on tuo kyllä aika napakkaakin. Jäljelle jääneestä palasta saa just hihan, etu- tai takakappaleen. pitää vana olla jotain, mihin yhdistää..

Lisää kankaita

Siis, kun tuota kangasta on vain noinkin paljon ja kaikkea ei ole edes lueteltu, on hyvä hamsteroida lisää. Tenavakulman alesta Lillestoffin aamu satamassa ja tweethome. Lisäksi tilasin Käpy-joustista, mutta se oli loppu. Sain tilalle turkossia sydäntrikoota. Siis toki vaihto sovittiin :) Nyt kankaat on peseytymässä ja poika odottelee et saisin Rokkitähdestä aikaan paidan..

Shoppasin myös neppipihdit, ja on ne kyllä aika kätevät. Olen jo nyt säästänyt hinnan tataksin kun oon tehny 3 kestosidettä. Jos ehdin, niin tänään kokeilen myös yhdenkoon vaipan ompelua. Siinäkin nepitysväline on ehdoton.

Eilen ompelin kyllä, mutta en kuvaillut, eli tää postaus menee ilman kuvia :) Tein toisen vuotosuojallisen sisävaipan, kun testikäyttäjä totesi, et homma toimii. Lisäksi harjoittelin housuvaippoja 2 kpl ja tein yhden kestositeen.

Ompeluelämää -ryhmän kilpailuunkin tekis mieli osallistua. Bingorivi on vielä valitsematta, mutta osa-alueita olen hahmotellut Ensin pitää kaibella tuo kangaslaatikko läpi, et mitäs sieltä löytyis. Toisaalta Saumanvara -ryhmän perjantainen SavaWay houkuttelis myös..

Kangaskori lahjaksi

Kävimme miehen siskon luona nimipäivillä, ja jotain on kiva viedä mukana. Tiedän kuitenkin, ettei tarvetta ole isommalle, ja saaja arvostaa itsetehtyjä juttuja. Niimpä jostain bongasin idean kangaskorista, ja päätin sellaisen tehdä.

Kankaana lakanakangasta ja Ikean Åkerkullaa. Aika hyvännäköinen ja saajakin arvosti. Kori täytettiin oman pihan marjoilla, Hermanni -kakun juurella ja ohjeella, sekä lapsen tekemällä nimipäiväkortilla.

Åkerkullaa jäi vielä sellainen pohjapalan kokoinen pala. Pohjan halkaisija on 24cm, olisi voinut olla vähemmän, niin olis tullut tukevampi. Mutta toimii näinkin. Åkerkulla on sen verran jämäkkää, ettei tukikankaita kaivattu.

Vesiputouskaulus ver 2

Tein paidan samalla kaavalla ja samalla kankaalla kuin ekan version. Vyötärölle lisää pari senttiä leveyttä ja huomattavasti runsaammin poimutusta olalle. Ja madalsin hihan pyöriötä noin sentillä. Tää näyttää kivalta, eikä rintavarustus puske esiin!

Hihansuut jäi vähän löysiksi, kun en laittanut framilonia tai mitään avuksi. Helman kaksoisneulatikkaus hypyttää ihan törkeesti jne. Mutta kaava olisi siis kohdallaan.

Tykkään kun on reilummin kaulusta, mutta silti se on tapeeksi tiivis, ettei liikaa ole näkymään. Tää on itseasiassa justiinsa hyvä. Kaksoisneulaommel siis periaatteessa onnistui, huimasti hyppytikkiä. Ompelulankana Eurokankaan Moon, joka ei ilmeisesti ole laadukas, ja voi siis tätä aiheuttaa yhdistettynä ei-niin-laadukkaaseen ompelukoneeseen. Eli jatkossakin ollaan eri mieltä kaksoisneulan kanssa ja huolitellaan muilla keinoin. Hihansuusun saumuroin vain samaa kangasta kaitaleet, kuten resori. Kätevää, helppoa ja siistiä.

Tän viimestelyyn meni pari päivää.. Ei oikein huvittanut se kaksoisneulataistelu.. Ai niin pääntiekin meni vähän kököksi sillä neulalla, mutta ei se haittaa, laitetaan hiukset eteen :)

Ufolaatikon uumenista tein pois tänään myös kestositeet. Niissa on kankaana Tanyasumista saatua pallotrikoota (kaupanpäällisiä), jämä imukangasta (kierrätettyä pyyhefroteeta) ja jämäpulia. Sain Kotimäen puodista tilatut neppihdit, ja pitihän se heti kokeilla.. Lisään kuvan myöhemmin, kun puran kuvat kamerasta. Note to myself - tee pinta ja pohja erinäköisiksi niin ei tarvii tunnustella kumminpäin side tulee..

Lisää mummuja ja villikset

Lainaamoiden nb-pula on varmastikin loputon. Siivotessa vaatekaappia bongasin lyhyeksi pestyn Marimekon trikoopaidan. Pintakin on vähän nukkaantunutta. Ei raaski pois heittää, mutta ei sitä päälläkään tule pidettyä. Ihanan jouluiset sisävaipat syntyivät silppuamalla trikoo ja sisäpinnaksi vaalea fleecekangas. Kaavana käytin Mummut -kaavaa Kestovaippainfosta. Pari trikoosuikaletta jäi vielä, ja niistä saumuroin tunnistamattoman imukankaan kanssa imuja vaippoihin.

Jotenkin tekeminen oli vaikeaa. Toisesta purin ja korjasin etutarrran muistaaksnei kolmesti ja toisen kanss ataistelin kuminauhan kanssa. Ei se aina suju.. Kaikesta huolimatta nää on musta aika ihanat vaipat. Pirteät, iloiset ja jouluiset..

Extreme -osastolle pääsin merinovillaribneuloksen kanssa. En ollut ikinä aiemmin sormeillut moista, ja kaveri laittoi jämäpalansa Kestovaippayhdistyksen käyttöön. Mittailin aplaa, ja päätin tehdä niin pitkälahkeiset pöksyt kuin kankaasta saa. Vaippakäyttöön haaraan kerroksia 3, lahkeisiin 2. Tällä keinoin sain myös sisäpinnan saumattomaksi, ettei ne paina pikkuista. Kaavan olen kopsannut Kestovaippainfosta. Yläreunan vain saumuroin, sillä kääntämällä neulos olisi vain venynyt ja vaippaohousuja olisi ollut pakko käyttää vain tietyn päin. Nyt niitä voi periaatteessa pitää kummin päin vaan. Housut lähtivät jo matkaan kohti pesua ja lanoliinitusta.

Kuva on näköjään vähän pimeä (niinkuin ottajakin..) Väri on todellisuudessa sellainen kauniin joulunpunainen. Toivottavasti nämä palvelevat pikkuisia vaippapapeppuja :) Näitä voisin mieluusti ommella enemmänkin.

Lisää kestovaippoja

Kun viikonloppuna tein kestovaippoja, kaiketi fiilis jäi päälle. Lainaamoissa on edelleen pula esim. nb-kokoisista yövaipoista ja fleecekuorista. Niimpä surattelin kasaan yhden testiversion.

Vaipassa ulkopinta on ikivanhaa pyyhefroteeta (vuonna 1986 kuolleen papan jäämistöä), sisäpinta kuivaliinaneulosta (Myllymuksut), kiinteä imu ohutta flanellia ja tiimana samaa pyyhefroteeta. L äpässä on puretun imun 2 krs bambufleeceä ja 2 krs paksua flanellia. Vaipassa on myös tasku, kuten kuvasta näkyy, jotren lisäimujen laittaminen on helppoa. Vuotosuojat tein tähän fleecestä, jonka pinnoitin sisäpuolelta verkkokankaan avulla. Reunoissa on joustokantti. Kumpparit on takana sekä pintakankaassa että sisäkankaassa. Tällä pyritään kakkavahinkojen minimoimiseen.

Toinen vaippa on fleecekuori. Tein sen jostakin meille kertyneestä fleecetyynynpäällisestä. Kangas itsessään on kiva, mutta täysin väärän värinen. Huom! Tätä en ole ostanut, vaan se on saatu tyyliin jostain arvonnasta tjsp. Kaavana käytin Kestovaippainfo -sivustolta löytyvää Mummut kaavaa koossa nb.

Mustikkatissis

Facebookin Ompeluelämää ryhmässä on erittäin suosittu tissitunika, tissis tuttavallisemmin. Minäkin päätin ihanasta Viljamin mustikkajoustiksesta sellaisen itselleni väsätä. Otain siis xl-kokoisen kaavapaketin, ja aloin sovittelemaan palasia yhteen yksi kaunis kesäkuun päivä.

Etukappaleet jäi vähän huonosti ja hiha-aukko liian pieneksi, joten tunika meni marinoitumaan hetkeksi kaappiin. Tänään otin tunikan esille, purin etusamnaa ja asettelin etukappaleet uudestaan. Tiedättekö, että on omalla tavallaan haastavaa olla rintava. V-aukkoiset vaatteet näyttävät hyvältä, mutta rintamitta loppuu helposti kesken. Eli seuraavassa mallissa lisään etukappaleeseen pittuusa, takappale on ok. Mekko on hihaton, sillä kangasta ei riittänyt. Tilasin Käpy -kangasta seuraavaan vähän enemmän (Tenavakulman alelaarista)..

Pituuden piti olla noin 15-20 cm lyhyempi, mikä lie mittavirhe osui. Ja ei en ole raskaana (ikävä kyllä..) Nyt rintaosa asettuu kivasti, hiha-aukkoa en lähtenyt suurentamaan, pitää tehdä se seuraavaa ommellessa. Luulen, että jos lähden korjailemaan, teen sitä ikuisuuteen saakka. Helman pituuden saatan lyhentää, jos inspiraatio iskee. Toisaalta poikani sanoi tätä ihanaksi tanssimekoksi <3

Viikonlopun kestovaippailua

Meillähän ei perheessä enää käytetä vaippoja, mutta silti tehdas niitä tuottaa. Lainaamoissa on tällä hetkellä suurin pula aio -vaipoista. Niitä ei oikein saada yrittäjiltä lahjoituksina työmäämärn ja mteriaalikustannusten vuoksi. Niimpä rohkaistuin elämäni ensimmäisten aio -vaippojen ompeluun. Kaavana käytin Kestovaippayhdistyksen kaavaa.

Ensimmäisenä silppusin Myllymuksujen marinoituneen peikkopulin. Sisäpinnaksi toiseen L- kokoiseen meni myös hyvin marinoitunut musta coolmax. Mikä lie mielenhäiriö on ollut ostaa mustaa (!) coolmaxia lapsen vaippoihin. No ei ainakaan tahrat näy. Kiinteäksi imuksi ompelin 2 kerrosta ohutta flanellia, tiimaksi vielä 3. kerroksen samaan nippuun. Läppään laitoin 2 kerrosta hamppukangasta, kerroksen pyyhefroteeta ja kerroksen Kestovaippakaupan bambuimusta. Läppä syntyi pääasiassa kierrätysmateriaalista.

Musta coolmax ei enää riittänyt toiseen vaippaan, joten kohtaloani uhmaten laitoin sisäpinnaksi kuivaliinaneulosta. Kun se oli tikattu flanelliin, sepä olikin miellyttävää ommeltavaa. Tai sitten olen kehittynyt valtavasti edellisestä kuivaliinaneulos -kokemuksestani. Neulos jotenkin joustaa ikävästi eri tavalla kuin pul, ja sitä on sit liikaa jossain jne. Flanellin kanssa kiinnitettynä se oli tosi helppoa ommeltavaa. Lisäksi flanelli toimii nopeana, kosteutta levittävänä imuna, joten vaipan toimivuuden kannalta se on erinomainen valinta.

Peikkopulia riitti vielä, joten päätin kokeilla s-kokoista aio-vaippaa. vaikka se ei toimivuudeltaan vastaakaan l-kokoista, lähinnä käyttäjän reisien ohuuden vuoksi, on silläkin kannattajansa. Lainaamoissa on hyvä olla kokeilukappaleina sellaisiakin tuotteita, jotka eivät ihan joka lapsella toimi. Siispä nyt jo suorastaan tottuneena ompelijana tein s-kokoisen aio-vaipan. Läppäimua lyhensin aika paljon ja imumateriaalikin muistaakseni vaihtui. Ompelin kiinteäksi ainakin flanellia, mutta sisäpintana taisin käyttää babyfleeceä. Mulla on nty vain 50mm tarraa, joka on s-kokoiseen vaippaan turhan leveää. Säilyttääkseni notkeutta, päädyin tekemään vaipan ilman pesutarroja. Kuivaliinaneulos tarraa kiinni tarranauhaan, ja siksi päädyin toiseen sisäpintaan.

Yöllä mieitn vaippoja, ja keksin, että näihinhän voisi lisätä vuotosuojan maitokakan leviämisen estämiseksi. Niimpä aamulla selasin nettiä, ja löysin Kiedon sivuilta ohjeen vuotosuojallisen kuorivaipan ompeluun. Sieltä ideoita, ja toimeen. Otin pohajksi edelleen yhdityksen kaavan. Lisäsin vuotosuojan Kiedon ohjeen mukaisesti. Kiinteänä imuna edelleen koko vaipan alueella flanelli, sisäpintana kuivaliinaneulos. Tiimana ainakin pyyhefroteeta, läpässä flanellia ja jotain imevän tuntuista kierrätyspuuvillaa. Tuotos vaikuttaa aika leveältä, toivottavasti se pääsee testiin vielä tällä viikolla.

Tein vielä toisen version, johon kavensin peppuosastoa. Kiinteänä edelleen flanelli, tiimana kierrätysflanellia 3 kerrosta. Läppä kierrätysmateriaalia puretusta vaipasta, todennäköisesti bambua, hamppua tai niiden sekoitusta. Tää vaikuttaa paremmalta.  Jäin kuitenkin miettimään, että kaipaako vaippa lisäsäätötarraa, mutta sekin selviää testikäyttäjän toimesta. Katsotaan, kun testaaja saapuu maailmaan :)

Viimeisintä vaippaa ommellessani tein otin myös kuvat vaipan ompeluohjeeseen. Aikanaan ohje ja kaava tulevat Kestovaippayhdistyksen sivuille jakoon.

Kettupaita

Ostin keväällä Eurokankaan alepäivistä ihanaa kettutrikoota (15,90€/m -20%). Pikkuherra 5v. ei ollut läheskään yhtä ihastuksissaan. Pohdinkin jo, että myynkö koko palan pois, teenkö itselle tunikan vai kokeilenko onneani, josko paita sittenkin kelpaisi. Päädyin monen kuukauden pohtimisen jälkeen viimeiseen vaihtoehtoon. Kaavaksi valikoin perusteepparin kaavan Ottobren 4/2013 -numerosta. Kokoa 116, hihojen pituuden tarkistuksella.

Malli ei pysynyt hetkeäkään paikallaan, mutta kaipa tuosta selvää saa. Hihat tein marinoidusta raitatrikoosta, oranssi, ruskea ja valkoinen mätsäsivät täysin. Ehkä tuo myös tuo semmoista ison pojan ilmetta paitaan. Resori on hankittu Eurokankaasta kettutrikoon kanssa, alessa sekin. Kantinkääntäjää en omista, joka kyllä helpottais näiden tekemistä.. Hihoissa ja pääntiellä tummanruskeaa resoria, helma siististty tikkaamalla. Btw, ei tulla vielä kaksoisneulan kanssa juttuun. Katkaisi toisen langan (joka saattaa kyllä johtua langanlaadusta) ja en ole vielä yrittänyt uudestaan. Tarviis kaksi rullaa tasalaatuista lankaa siihen.. Ja nyt just ei kyllä tarttis shoppailla.

Edelleen kundi on vähän sitä mieltä, ettei tykkää (kun ei ole Angry Birdsiä..) Loppupalasta ei tuu enää tunikaa, joten vaihtoehdot on edelleen kokeilla onneaan tai myydä pois. Tosin pipon kyllä tarviisin itelle... Jos mies tuota pitäisi päällään, niin kelpais pojallekin. Isi on nyt kaikki kaikessa. Mutta palasta ei pipoa kummempaa miehellekään synny, ja en usko, että pitäisi edes tämmöstä kuosia.

Imuja ja pesulappuja

Tilkuista teen tavallisesti jotain järkevää, mikäli mahdollista. Ikuisuusprojektinani on Kestovaippayhdistys ry:n vaippalainaamojen tsi-jutut. Vaippalainaamoja uudistetana parhaillaan, ja se tarkoittaa aika suurta vaihtuvuutta vaipoissa. Asiakkaita halutaan palvella sellaisilla vaipoilla ja tuotteilla, jotka ovat monistettavissa jollakin tasolla. Tsi-tuotteissa se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaavat vaippoihin löytyvät laillisin keinoin omaan käyttöön, ja että vaipan kaava on tiedossa.

Kuvassa näkyy yhden illan suratukset. Valkoinen vasemmalla on pesulappu, jossa on toinen puoli tunnistamatonta nukkapintaista vaaleaa kangasta, toinen puoli tilkkutrikoota. Ruskea pesulappu on molemmin puolin Myllymuksujen bambuneulosta. Palat jäi jostain vaipasta. Tanyasumin Leijonajoustis sai parikseen niin ikään tuota tunnistamatonta nukkakangasta. Harmaana näkyy kierrätysflanelli/tilkkucollegeimu. Vaaleanpunaisen kierrätystrikoon kaverina on myös samaista oranssia puuvillacollegea. Iso vaalea taustalla (hiukan kupruileekin) on Myllymuksujen kuivaliinaneulosta, muistaakseni polypropeenia kuivaliinaksi. Vieressä vielä trikoinen ohut imu, lähinnä kosteudenlevittäjäksi.

Vesiputouskaulus -paita

Niin, kaavojen hankkiminen olisi ehkä yksinkertaisinta (ja kirjastosta niitä saa lainaksi jopa ilmaiseksi). Joka tapauksessa, olen huomannut, että kropalle sopii kivasti vesiputouskaulus. Se hukkaa vatsamakkaroita, hävittää ylisuurta povea ja on tavallisesti aika kiva päällä.

Eilen pesin Kangashamstereista hankitun kankaan aj aloitin kaavojen väsäämistä. Niidenkin tekeminen olisi varmaan helpompaa, jos olisi edes yksi sopivankokoinen peruskaava. Kaikki mulle heti tänne nyt -tyyppisesti en siis lähtenyt mihinkään kaavoja etsimään, vaan luovasti hyödynsin Ottobren kaava-arkkia. Uusimmassa on 170cm kokoinen peruspaita, ja siitä lähdettiin. Apuna oli kivasti istuva vesiputouskaluluksellinen paita (Prisman Premoda mallistoa).

Selasin myös nettiä ahkerasti, löytämättä kovin tarkkoja ohjeita. Hyödynsin kuitenkin tätä.Piirsin ensin kaavan normaalina kaavapaperille. Takakappale oli auttamattomasti liian kapea, lisäsin sentit taitteelle ja kavensin sitten päänaukkoa. Etukappale tuottikin enemmän päänvaivaa. Arvoin mittoja mallipaidasta ja tuijottelin blogikuvaa. Lisäsin loppujen lopuksi helmaan muutaman sentin (niin, kokoni ei vastaa 170cm lapsen kokoa, muuten kuin pituudessa). Eteen pääntielle lisäsin ensin 13 cm. Ei näyttänyt kovin runsaalta, joten katkaisin kaavan vielä toisestakin kohtaa, ja lisäsin vähän lisää. Ei olis pitänyt..

 Kauniisti ilmaistuna paita on hiukan avonainen. Liian avonainen töihin, mihin sen alunperin ajattelin. Ehkä toimii painijanselkä -topin kanssa. En kuitenkan halua rintavarustustani esitellä opiskelijoille. Eli blogissakin mainittu, että vesiputouskauluksesta tulee helposti liian avoin, pitää paikkaansa.

Hihaan olen suht tyytyväinen. Kangas ei ole ehkä riittävän joustavaa tähän. Hihansuihin ompelin framilonpätkät, jotta ne on helpompi huolitella. Hihan pituus on valittu tarkoituksella 3/4 mittaan, tykkään siitä eniten. En pidä liian kapeasta hihasta, vaan mielummin joku pieni kiristys kyynärpään tienoille ja siihen poikki. Helman varmaan huolittelen ihan kaksoisneulaompeleella. Btw, sekin on eka kerta.

En ole aikaisemmin muokannut kaavoja näin paljoa. Eli oikeasti ekaksi kerraksi kaavoitusta ja vesiputouskaulusta, tää on hyvä suoritus. Ja tuota helmenharmaata kangasta on vielä metritolkulla, joten voin harjoitella tätä hommaa ihan rauhassa. Tää kangas on ehkä myös sen tyyppinen, että vois olla hippusen enempi tilaa vyötäröllä ja lantiolla ja ehkä pientä rypytystä sitten siihen..

Sohvan päivitys

Meillä on ihana joskus Askosta ostettu rautasänky sohvana. Sopii tähän taloon kivasti, toimii varavuoteena ja on ihan siedettävä loikoa telkun ääressä. Tyynyjä se kaipaa originaalia (4 luttanaa) enemmän. Niimpä olen jossain vaiheessa ostanut (mikä lie mielenhäiriö..) Ikeasta Komisk -tyynyn siihen sohvalle. Ja se ei toimi. Pituutta on toista metriä, ja se on sellanen luun muotoinen. Jämäkkä, joka on plussaa. Niimpä tässä ompelu- ja sisustusinnossani päätin tehdä jotain myös sohvalle. Tästä siis johtuu taannoinen pikavierailu Ikean alelaarille.

Näistä siis lähdettiin liikkeelle. Ensin ajattelin, että Komisk muuttuu 2 pyöreäksi, napakaksi selkätyynyksi. Mutta sielläpä olikin sellaiset melkein pyöreät ommellut tyynyt jo olemassa, joten leikkasin vain keskiosan irti ja päällystin pääsyt uudestaan. Alelaarin ihanuus, jota en oikein osannut sijoittaa mihinkään, päätyi näihin. Kyseessä on Ikean Småbörre. Normaalihintana 3,99€/m, alelaarista 5€/2,45m. Pohjan tein hiukan veneen muotoisena, ja laitoin taranauhaa kiinnipysymistä varten. Pohjakappaleet tuin kohta jo kuuluisalla lakanakankaalla.

4 muuta tyynyä saivat hiukan erilaisia ilmeitä. Ensimmäisenä silppusin Britten Nummer -kankaan. Ihastuin siihen välittömästi kun bongasin sen alelaarista. Hinta pysyi lähes normaalina, pulitin 0,55 palasta 1€. Mutta eihän tuo kallista ole. Tuin kankaan lakanakankaalla jo siksikin, että muutoin tyynyjen raidat olisivat paistaneet läpi. Tein ihan normaalin tyynynpäällisen, käänsin varaa jokun 15-20 cm sisäpuolelle.  Loppupalaa en voinut hyljätä, joten tein siihen jo hyvin marinoituneesta hiekanvärisestä kankaasta reunakaistaleet. ja itseasiassa se tyyny on aikalailla mun suosikki :)

Toisena päätin silputa Åkerkulla -kankaan. Pidin jo alunperin kankaasta, mutta en ollut varma, sopiiko se kuitenkaan joukkoon. Kangasta oli yhteensä 0,85m hintaan 5€. Ei siis juurikaan alennusta normaalihintaan. Kangas on niin vahvaa, ettei lakanakangasta tällä kertaa tarvittu. Surattelin siis nopsaan tyynynpäällisen. Toisen tein aplikoimalla samaa kangasta salmiakin muotoon Emmie Rand -kankaan päälle. Tästä tyynystä en edelleenkään ole ihan varma, mutta köllötelköön nyt sohvalla. Emmie Rand kustansi 5€/1,45m. Eli ihan kiva alennus.

Kuvasta näkyy, miksi nuo tyynyt oli pakko uudistaa.. Aiemmin sohvalla oli beessi päiväpeitto. Siivotessa vaatekaappeja mies bongasi tekemäni päiväpeiton, joka näkyy kuvassa. Uudetkin tyynyt asettuvat mukavasti vanhaan päälliseen. Lisäksi sohvan ilme keveni ja raikastui, ja jotenkin miehen Fatboy -kopio mustana ei hallitse liikaa olohuoneessa. Toki sitä edesauttaa myös pojan tuolin uusi päällys.

Ihan oikealla näkyvään putkityynyyn on piilotettu sisälle varapeitto. Kivasti "katoavat" minimaalissa säilytystiloissa näin. Sohvan alla majailee 3 Samla sarjan sängynaluslaatikkoa, joihin on sijoiteltu varalakanoita, tyynyjä ja pojan vauva-aikaiset lakanat, peitto ja tyyny.

Angry Birds -housut ja pitkikset

Poika on hoikka ja pitkäjalkainen. Kauppojen hyllyiltä on lähes mahdotonta löytää sopivia housuja. Name It:n hoikkien mallisto pysyy päällä, jos on kiristyskumpparit. Niillä ei mene liian ruttuun, et voi vielä käyttääkin niitä pöksyjä. Me&I toimii tavallisesti kanssa, lähinnä niiden kiristysten ansiosta, sielläkin pitää katsoa, ettei ole leveä malli. P.o.P:n vaatteissa löytyy kans joskus sopivaa. Mutta kuosit ei ainakaan tänä vuonna miellyttäneet pikkuherraa.

Kesäkuussa siivosin vaatekaappia, ja totesin, ettei meillä oikein ole pitkiä housuja. Shortseja voi käyttää vuositolkulla, kun ei ne kapeaksi jää. Siivotessa keräsin shorteista alle 100 cm koot pois. Niissä ei onneksi lahjekaan jää liian lyhyeksi :) Pitkien housujen ongelma on, että nilkat vilkkuu.

Käytiin yhdessä ensin kangaskaupassa. Pikkumies bongasi lähes neonvihreän samettitrikoon. Hintaa 17,90€/m Eurokankaassa. Ok, ostettiin se ja tilaukseen tuli paita. No, ei se samettitrikoo kovin hyvin pojalle paidaksi asetu ja se kaapin tilanne oli tosiaan niukka housuissa, kohtuullinen paidoissa. Kyselemättä enempää, tein housut.

Kaavaa piirtelin ensin Ottobren numerosta 1/2008. Mittailin ja totesin, että jeps leveä ja lyhyt. Vertailussa oli Me&I:n Terryknickerssit 122/128 kokoisena. Kavensin lahkeita sekä etu- että takakappaleesta noin 5cm ja lisäsin lahkeeseen noin 6 cm pituutta. Edelleen housut jäi leveämmiksi kuin vertailupöksyt, mutta ei valtavasti. Vyötärölle tein 3 kuminauhakujaa ja mittasin pojan vyötärön perusteella. Lahkeensuuhun laitoin myös kuminauhan. Valmiit housut miellyttivät malliltaan, mutta tiukka komento tuli, että Angry Birdsit näihin pitää saada, ehkäpä kankaan possunvihreän värin innoittamana? Kokeilin aplikointia, ja totesin, että ei oo mun juttu ainakaan ilman kaksipuoleista tukikangasta. Antassu myi mukavaan 1,50€ hintaan silitettäviä Angry Birds -kangasmerkkejä, joten kliks.

Pitkikset syntyivät Facebookin Kangashamstereista löytyneestä ribbitrikoosta. Hintaa oli muutaman euron verran. En muista enää tarkalleen. Kaavana hyödynsin samaista 1/2008 Ottobren legginssikaavaa. Sitäkin piti toki kaventaa ja pidentää, mutta vähemmän, yhteensä kavennusta viitisen senttiä lantiolta ja pituutta parisen senttiä taisin lisäillä. Poika on sitä mieltä et ei tykkää, mutta luulen et ne löytyy jalasta kuitenkin kun pakkaset koittaa. Kangas on ihanan pehmoista ja joustavaa. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että kapeat raidat osuivat täsmälleen takana kohdalleen ja edessäkin melkein. Joustava kangas ei kyllä ommellessa tähtäämistä helpota..

Lapsen tuolin uusi ilme

Poika on saanut mummilta lahjaksi jokunne vuosi sitten lasten nojatuolin. Se on sinänsä kiva, kun on sopivan kokoinen ja ilmeisen mukava istua. Tuolin ongelma on kuitenkin ollut sen ulkonäkö.. Edelleen lapsille on usein tarjolla samoja värejä kuin 80-luvulla, sinistä ja punaista. Serkkutyttöjen tuloit ovat kirkkanpunaiset, meillä tummnasininen. Tumman sinistä ei meillä ole sisutuksessa missään muualla. Ja kun muutenkin kaikki on sillisalaattia, ei tämä paranna asiaa..

Kuvassa istuinosa on vähän huonosti ja vaahtomuovipehmusteet on jo mittauksen alla. Tajusin, että kuvan ennen projektia olis varmaan aika kiva..

Toissapäiväinen Ikea-reissu toi uuden kankaan myös tähän. Palalaarin uutuus Stockholm-kankaasta on sopivan jämäkkää ja miehekästä, olematta liian testosteronintäyteistä. Se sopii myös uusiin sohvatyynyihin, joista postaan, kun ehdin. Taustaksi päätyi vanha luonnonvalkoinen lakanakangas. En muista mihin olen sitä ostanut aikanaan, mutta sitä marinoituu edelleen jokunen metri kangasvarastoissa. Muistan kyllä, että ostin sen Eurokankaasta hintaan pari euroa metri. Stockholm on normaalihintana 9,99€/metri, ei siis paha hinta kunnon paksusta sisustuskankaasta. Nyt palalaarin palanen kustansi 5,00€ metrin pätkänä. Ja tää oli jopa suoraan leikattua :)

Tässä nyt sitten kuva uudistuneesta tuolista. On se aika paljon alkuperäistä parempi. Lisäsin myös ohuen tyynyn pään kohdalle. Täyte vanhasta mutkalle menneestä Familonin tyynystä, tyynykangas jo aiemminmainittua lakanakangasta ja päällinen samaista Stocholmia. Tavoistani poiketen en tätä leikannut ihan reunasta, että sain kuvion sopivana kohtaan. Meni siis reilu 10 cm reunus hukkaan. Alkuperäisessä tuolinpäällisessä on vetoketjutaskut kaikille vaahtomuovipaloille, mutta tähän en niitä väkertänyt. Ylin ja alin sujahtaa helposti pois läppien takaa ja keskimmäiseen on nähtävä ratkomisen vaiva. Jos tarvitsee pestä, niin onhan hyvä syy suoristella tikkaukset samalla.

Shoppailua

Eilinen vierähti pikaisella Ikea -visitillä ja kavereiden tapaamisessa. Ikeaan tein nopean täsmäiskun pojan kanssa. Ensin kangasosastolle, tyynynpäälliskankaita hakemaan. Selasin ensin pakkakankaita, enkä oikein osannut päättää, että mitä ja minkä verran. Bongasin sitten alelaarin. Kaiketi ne on palautuskankaita, pikkusen normaalia edullisemmin, valmiina pätkinä. Mukaan lähti 6 erilaista kuviollista kangasta, suuremmin pohtimatta ja yhden kankaan nappasin alehyllyn pakasta.

Toinen täsmäisku tehtiin laatikko-osastolle. Hain siis nipun Samla-laatikoita vintille ja kankaille. Pakkasin sohvan alle niihin ensin varavuodevaatteita ja pojan vauvalakanoita, että sain pojan vaatekaappiin tilaa. Sinne voin sitten upottaa työkamoja syksyn tullen. Työpiste kun sijaitsee ainakin toistaiseksi pojan huoneessa.

Tänään jatkettiin pojan kanssa shoppailua. Ensin käytiin Tanyasumin liikkeessä Espoon Jupperissa. Mukaan poika kelpuutti uutta Rokkitähdet -kuosia. Tanyasumilla on menossa kangasvarastojen siivous, joten monennäköistä oli tarjolla, mutta poika oli tiukkana, ja mikään ei kelvannut. Rokkitähdistä minulta tilattiin paita. Ehkä tää pitää toteuttaa, sillä edellinen paitatilaus muuntui housuiksi, kun kangas oli samettitrikoota. Ja olin muutenkin katsastanut vaatekaappia sillä silmällä, että housut alkavat olla lopussa.

Sitten suunnattiin Helsinkiin. Virhe, iso virhe. Monet mulle tutut kadut on poikki Tall Ship Racen takia, ja parkkipaikkoja on normaaliakin niukemmin. Kuitenkin tää oli vähän pakkotilanne, piti saumuri hakea huollosta. Kyseessä on oikeastaan äitin saumuri, joka on ollut lainassa, ja on menossa siskolle seuraavaksi. Erkin Saumasta&Tikistä tarttui mukaan uusi mittanauha, puolia, kaksoisneula, putsaussuti ja se korjattu saumuri. Pistolevy vaihdettiin ja hinta oli erinomaisen edullinen, 3e. Johtuen ehkä siitä, että viedessäni huoltoon koneen, ostin käytetyn saumurin itselleni.

Kotimatka olisi ehkä sujunut nopeammin Manskun kuin Ruoholahden kautta. Ruoholahden kulmilla oli nimitääin suuri osa kaduista poikki. Nälkäisen lapsen kanssa ajelu ei ollut maailman kätevintä, mutta selvittiin kotiin saakka.

Ensimmäinen blogini..

Kun tuntuu noita tuotoksia syntyvän ompelukoneen ja saumurin yhteisvoimilla,  ajattelin niiät myös tallentaa. Ajatus on siis tänne keräillä juttuja, kuvia ja muuta ompeluksiini liittyvää. Materiaaleina käytän uusia kankaita, kierrätysmateriaaleja ja kaikkea kotoalöytyvää. Kun inspiraatio iskee, on tulosta synnyttävä nyt heti eikä huomenna. En siis kesken kaiken irtoa penkistä kauppaan ostoksille.