Jujuna minullekin

Kun muutkin niin minäkin :) Tilasin hupparin peruskaavan Jujunalta. Ja onha kiva ja istuva kaava. Valitsin ry:n mukaisen koon, 48. Tykkään. Ei ole säkki eikä makkarankuori. Kankaat jostain alelaarista nettikaupasta joskus kauan sitten. Ei ole oikein kohdetta lytynyt, ja ei nää nyt niin mieluisatkaan sit olleet. Mut toimii kuitenkin sen verran, että kaavatestausta kehtaa käyttää.

Mallina on Diana, paitapituudessa ja muotolaskoksilla (muutoksia ei tarvittu, hihhei!). Mieitn jo et saiskohan kivasti muokattua myös prinsessaleikaukselle, niin rintavallekin saa kivasti istumaan. Ei toki onnistu silloin vinovetskalla.

Näitä tai jotain muita versioita syntynee vielä. Jatkossa resorin sijaan varmaan alavarat ja käänteet.

Elämäni toinen huppari

Pikkumieskin tarvitsi hupparin. Sama Noshin jc kuin isoveikan hupparissa. Kaavana Veikko -vetoketjuhuppari vanhasta Ottobrestä. Aika kiva, vaikka itse sanonkin :)

Tässä vielä epätoivoinen sovituskuva aiemmista ompeluista.. Nyt tiedätte, miks nää on aina vaan hengarissa..

Hupparia

Esikoinen ilmoitti melko yllärinä, että hän pukeutuu enää huppariin. Koska ruokailuun mennessä PITÄÄ olla huppu päässä. Mitäpäs se äiti ei lapsensa eteen tekisi..

Pohjana OB:n Pentagram, joka on tytöille suunnattu malli. Suoristin kaavan suoraksi a-linjaisesta, lyhensin ja niinhän se muuttuu pojalle sopivaski. kankaana ihanan pehmeä ja joustava Noshin raita joustocollege, jonka ostin jostain alesta aikaa sitten. Hupun  vuorinalapsen valitsema  junatrikoo. Samaa trikoota myös taskunsuun ja hupun kanttina. Hihoissa ja helmassa käänne. Etutaskun leikkasin vinoon, niin sain vähän ilmettä mukaan.

Tää on minusta aika hieno, vaikka itse sanonkin!